LUONNETESTI 15.9.2013 LOHJA Lohjan palvelus- ja pelastuskoirayhdistys
Tuomarit: Jorma Lankinen ja Sirkka Lempinen
ARVO PISTEET KERROIN
I TOIMINTAKYKY +1 15 15
- KOHTUULLINEN
II TERÄVYYS +1 1 1
- PIENI ILMAN JÄLJELLE JÄÄVÄÄ HYÖKKÄYSHALUA
III PUOLUSTUSHALU +3 3 1
- KOHTUULLINEN, HILLITTY
IV TAISTELUHALU -2 -20 10
- RIITTÄMÄTÖN
V HERMORAKENNE +1 35 35
- HIEMAN RAUHATON
VI TEMPERAMENTTI +3 45 15
- VILKAS
VII KOVUUS +1 8 8
- HIEMAN PEHMEÄ
VIII LUOKSEPÄÄSTÄVYYS +3 45 15
- HYVÄTAHTOINEN, LUOKSEPÄÄSTÄVÄ, AVOIN
LAUKAUSPELOTTOMUUS +++ LAUKAUSVARMA
YHT. 152 - 20 = 132
Jorman palautteesta:
"Toimintakyky,rohkeus ja näihin vastaaminen - ei me oikein voida odottaa että metsästyskoira lähtee keppileikkiin meidän kanssa, siltä toivoisi hieman enemmän kanttia ottaa näihin kantaa mutta eihän nyt metsäkoiran kuulukkaan, ne ei oo suojelukoiria
Terävyys, eli ihmistä kohtaan - sillä on hermot niin kunnossa ettei se ottanu tosissaan, istui loppuun asti ja roikotti kieltään ja katto ettei toi oo kuitenkaan tosissaan, ja oli oikeessa
Puolustushaku - sen näkee että te ootte lauma, kykyähän tällä ei ole mutta halua sen sijaan on, seuraa aktiivisesti hyökkääjää ja se on juuri se mitä koiralta haetaan
Taisteluhalu - mikä yleensä metsästyskoirilta jää näkemättä, mutta pikkasen
toivoisi sen laittavan uhkaa vastaan
Hermot - pikkasen paineita se ottaa mutta ihan hyvät hermot sillä on, ootte lähempänä ylärajaa kuin alarajaa
Temperamentti - sen huomiokyky on erinomainen,se huomioi kaiken mitä tapahtuu ja keskittyy niihin eikä tee mitään ylimääräistä. Pikkasen se jää välillä niihin omiin hajuihinsa, mutta se ei ole temperamenttia se on ihan jotain muuta.
Kovuus - muistaa asiat terveesti,mutta ei anna niiden jäädä vaivaamaan
Luoksepäästävyys -koira on kaikissa tilanteissa hyväntahtoinen,avoin, luoksepäästävä, kyllä se selvästi näyttää ettei se kaikkia ihmisiä rakasta mutta ei sen tarviikaan, pääasia että se rakastaa niitä jäniksiä.
Ja kumma juttu, metsästyskoira on laukausvarma"
Tuomarit: Jorma Lankinen ja Sirkka Lempinen
ARVO PISTEET KERROIN
I TOIMINTAKYKY +1 15 15
- KOHTUULLINEN
II TERÄVYYS +1 1 1
- PIENI ILMAN JÄLJELLE JÄÄVÄÄ HYÖKKÄYSHALUA
III PUOLUSTUSHALU +3 3 1
- KOHTUULLINEN, HILLITTY
IV TAISTELUHALU -2 -20 10
- RIITTÄMÄTÖN
V HERMORAKENNE +1 35 35
- HIEMAN RAUHATON
VI TEMPERAMENTTI +3 45 15
- VILKAS
VII KOVUUS +1 8 8
- HIEMAN PEHMEÄ
VIII LUOKSEPÄÄSTÄVYYS +3 45 15
- HYVÄTAHTOINEN, LUOKSEPÄÄSTÄVÄ, AVOIN
LAUKAUSPELOTTOMUUS +++ LAUKAUSVARMA
YHT. 152 - 20 = 132
Jorman palautteesta:
"Toimintakyky,rohkeus ja näihin vastaaminen - ei me oikein voida odottaa että metsästyskoira lähtee keppileikkiin meidän kanssa, siltä toivoisi hieman enemmän kanttia ottaa näihin kantaa mutta eihän nyt metsäkoiran kuulukkaan, ne ei oo suojelukoiria
Terävyys, eli ihmistä kohtaan - sillä on hermot niin kunnossa ettei se ottanu tosissaan, istui loppuun asti ja roikotti kieltään ja katto ettei toi oo kuitenkaan tosissaan, ja oli oikeessa
Puolustushaku - sen näkee että te ootte lauma, kykyähän tällä ei ole mutta halua sen sijaan on, seuraa aktiivisesti hyökkääjää ja se on juuri se mitä koiralta haetaan
Taisteluhalu - mikä yleensä metsästyskoirilta jää näkemättä, mutta pikkasen
toivoisi sen laittavan uhkaa vastaan
Hermot - pikkasen paineita se ottaa mutta ihan hyvät hermot sillä on, ootte lähempänä ylärajaa kuin alarajaa
Temperamentti - sen huomiokyky on erinomainen,se huomioi kaiken mitä tapahtuu ja keskittyy niihin eikä tee mitään ylimääräistä. Pikkasen se jää välillä niihin omiin hajuihinsa, mutta se ei ole temperamenttia se on ihan jotain muuta.
Kovuus - muistaa asiat terveesti,mutta ei anna niiden jäädä vaivaamaan
Luoksepäästävyys -koira on kaikissa tilanteissa hyväntahtoinen,avoin, luoksepäästävä, kyllä se selvästi näyttää ettei se kaikkia ihmisiä rakasta mutta ei sen tarviikaan, pääasia että se rakastaa niitä jäniksiä.
Ja kumma juttu, metsästyskoira on laukausvarma"
Mikä on luonnetestin tarkoitus?
Luonnetesti mittaa koiran erilaisia ominaisuuksia, kuten leikkisyyttä ja toimintakykyä. Luonnetesti ei yksinään kerro koko totuutta koirasta, vaan testiin vaikuttaa mm. omistajan oma käytös, tuomarin kokeneisuus, koiran sen hetkinen mieliala, säätila testin aikana (rankkasade) jne. Esimerkiksi jos omistaja jännittää kovasti testiä, koira vaistoaa sen helposti ja voi ylireagoida testiosioihin.
Testissä on osioita, joissa haetaan koiralta reaktiota, kun reaktio tulee, osio on siltä osin ohi. Osion jälkeen koiran tulee palautua, esim. käydä nuuskimassa kelkkaa. Jos koira ei palaudu, testi keskeytetään.
Huolimatta luonnetestin puutteista, se kuitenkin kertoo jotain juuri omasta koirasta verrattuna muihin koiriin, jotka ovat tehneet saman testin. Koirarotujen välillä on suuria eroja ja niin pitääkin olla.
Luonnetestiä arvostelee aina kaksi kokenutta testituomaria, jotka yhdessä päättävät arvostelusta. Arvostelu koostuu pisteistä, sekä suullisesta palautteesta testin lopussa, jossa käydään läpi koiran ominaisuuksia.
I TOIMINTAKYKY, kerroin 15
Toimintakyky on luonteenominaisuus, jonka avulla koira kykenee toimimaan oikealla tavalla ilman ulkoista pakkoa, todellisten vaaratilanteiden tai luuloteltujen vaaravaikutusten keskellä joutumatta pelon valtaan, keskeyttämättä toimintaansa. Tämä ominaisuus on lähinnä rinnastettavissa inhimilliseen käsitteeseen "rohkeus". Testissä tarkkaillaan ennen kaikkea koiran kykyä järjestelmälliseen toimintaan hämmennyttyään tai pelästyttyään. Tämä osio mittaa koiran kykyä tehdä ratkaisuja sille uusissa ja yllättävissä tilanteissa. Toimintakykyä ilmaisee yhtälailla puolustautuminen kuin pakokin, toimintakyvyttömyys ilmenee koiran pyrkiessä joko mitätöimään tilanteen, tai sen muutoin jähmettyessä paikalleen mitään tekemättömäksi. Tätä ominaisuutta mittaa kaksi erikoiskoetta: ensimmäisessä koiran omistaja piiloutuu pimeään huoneeseen, jossa koiran tulisi rohkeasti liikkua ja etsiä omistajansa. Toinen on nk. KELKKAKOE, jossa vedetään esim. kelkalle kyhättyä epämääräistä ihmistä muistuttavaa hahmoa hiljalleen kohti koiraa. Hahmo vedetään lopuksi aivan ohjaajan luo. Koiran tulee pelätä hahmoa ja väistää sitä - varsinainen toimintakyky mitataan kelkan pysähdyttyä: miten nopeasti koira tulee tutkimaan sille pelottavaa "mörköä".
II TERÄVYYS, kerroin 1
Terävyys on koiran taipumus reagoida vihamielisesti odottamattoman ärsykkeen sattuessa. Tämä ominaisuus kertoo miten herkästi koira reagoi aggressiivisesti tuntemattomaan uhkaajaan. Testitilanteessa koira on kytkettynä lyhyestä taluttimesta seinään. Tarkoitus on mitata koiran kykyä puolustaa itseään, ja sitä, miten nopeasti se kykenee uhkan jälkeen palautumaan ennalleen ja antaa ystävälliseksi muuttuneen uhkaajan koskea itseensä. Tämä ominaisuus on synnynnäinen eli sitä ei pysty koiralle opettamaan.
III PUOLUSTUSHALU, kerroin 1
Puolustushalu on perinnöllinen ominaisuus asettua vaaratilanteessa puolustamaan ohjaajaansa ja itseään. Tällä arvosanalla kuvataan koiran synnynnäistä halua puolustaa uhattua laumaansa (=ohjaajaansa). Testitilanteessa tuomari esittää aggressiivista hyökkääjää, joka uhkaa koiraa ja tätä taluttavaa omistajaa. Testissä seurataan, mihin kohtaan koira asettuu hyökkääjään nähden. Vahvan puolustushalun omaava koira seisoo omistajansa edessä. Mitä enemmän sivulle tai taakse koira siirtyy, sen vähemmän koira tahtoo tai pystyy isäntäänsä puolustamaan.
IV TAISTELUHALU, kerroin 10
Taisteluhalu on perinnöllinen taipumus nauttia taistelemisesta itsestään, leukojen ja lihasten käytöstä. Taisteluhalu on koiran synnynnäinen halu leikkimieliseen kamppailuun. Testissä tuomari koettaa saada koiran taistelemaan kanssaan esim. kankaanpalasta. Mikäli koira ei halua taistella tuomarin kanssa, omistaja voi aloittaa taisteluleikin, jota tuomari sitten jatkaa. Vaikka koira ei leikkisi ollenkaan, näkyy taisteluhalu muissakin luonnetestin osasuorituksissa (esim. kelkkakokeessa). Pelkkä leikkiminen ei siis ratkaise annettavaa arvosanaa.
V HERMORAKENNE, kerroin 35
Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä vahva- tai heikkohermoisuutta, joka ilmenee kun koira syystä tai toisesta joutuu voimakkaaseen, vaihtelevaan sisäiseen jännitystilaan. Tämä testin tärkein arvosana kuvaa koiran hermojen kokonaiskestävyyttä ja se näkyy testissä koiralle aiheutettujen paineiden sietokykynä. Tämän osion pistekerroin on testin suurin syystäkin; koiran hermojen vahvuus on sen tärkeimpiä jokapäiväiseen elämään vaikuttavia tekijöitä. Tämä ominaisuus ei ole mitenkään omistajan vaikutettavissa. Syntyään hermoheikkoa koiraa ei voi esimerkiksi pentuajan totuttamisella parantaa. Samoin perimältään hyvähermoinen koira kestää merkittävästi enemmän "kolhuja" elämässään niiden vaikuttamatta sen käyttäytymiseen. Testissä koiran hermoja tarkkaillaan koko ajan. Mikäli näyttää siltä, että koira ei enää pysty hallitsemaan itseään, koiralle aiheutettua painetta vähennetään, jotta koira voisi palautua. Mikäli näin ei tapahdu, testi voidaan keskeyttää. Saavuttaakseen yleisarvosanan +2, koiran tulee olla koko testin ajan rauhallinen ja varma. (Ei sijaistoimintoja, kuten haukottelua, virtsaamista, ruohon syöntiä, murinaa ja haukkumista).
VI TEMPERAMENTTI, kerroin 15
Temperamentti on kyky nopeasti reagoida ja järjestäytyneesti kohdata ympäristöärsykkeitä samoin kuin kyky nopeasti sopeutua muuttuneisiin tilanteisiin. Tämä arvosana kuvaa koiran kykyä havannoida ja osallistua ympäristönsä tapahtumiin, sen vilkkautta. Ohikulkevan koiran takaa lasketaan maahan pyörimään kiviä sisältävä peltitynnyri. Tuomarit tarkkailevat koiran väistöliikkeen nopeutta ja suuntaa, sekä mahdollista halua käydä tynnyrin kimppuun. Tämä osio mittaa myös koiran toimintakykyä, tynnyrin väistäminen on ko. tilanteessa on koiran kannalta järkevää toimintaa. Temperamenttia tarkkaillaan koko testin ajan myös sillä kuinka ”viriili” koira on, kuinka paljon se havainnoi ympäristöään, temperamentin ollessa liian korkealla, häiritsevät kaikki ympäristön tapahtumat sen keskittymistä tilanteisiin.
VII KOVUUS, kerroin 8
Koiran luonteen kovuudella tarkoitetaan sitä, miten koira antaa epämiellyttävän tuntuisten järkytysten vaikuttaa vastaiseen toimintaansa. Koiran kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa epämiellyttäviä tapahtumia. Pehmeä koira ei kerran pelästyttyään enää vapaaehtoisesti palaa uudelleen samaan tilanteeseen, kun kova koira taas unohtaa tapahtuneen heti, eikä "muista" tapahtumapaikkaa mitenkään. Ohjaajan kanssa kulkeva koira pelästytetään esimerkiksi kulman takaa äkkiä sen eteen tempaistun haalarin avulla. Koiraa ei päästetä selvittämään mitä tapahtui, vaan ohjaaja vie sen pois paikalta heti haalarin putoamisen jälkeen. Hetken päästä ohjaaja palaa koiran kanssa tapahtumapaikalle. Tässä testataan koiran ”muistia” ikävien asioiden suhteen: pystyykö koira tulemaan äsken kohtaamaansa ikävään tilanteeseen heti uudelleen vai pitääkö sitä houkutella.
VIII LUOKSEPÄÄSTÄVYYS, kerroin 15
Koiran suhtautuminen vieraaseen henkilöön. Tämä arvosana kuvaa koiran suhtautumista vieraaseen, ystävälliseen ihmiseen. Optimitilanteessa koiran tulisi suhtautua tuttavuutta tekevään ihmiseen ystävällisesti ja avoimesti, kuitenkaan mielistelemättä tätä.
Alkuhaastattelutilanne ja koiran suhtautuminen tätä ystävällisesti lähestyvään tuomariin määrää pääosin tämän arvosanan muodostumisen. Sitä tarkkaillaan ja testataan kuitenkin koko testin suorittamisen ajan.
IX LAUKAUSPELOTTOMUUS ei pistekerrointa
Testataan koiran pelottomuus äkillisiä kovia ääniä kohtaan. Ampuminen tapahtuu 9 mm aseella noin 15 – 20 m päästä koirasta, vähintään kaksi laukausta, enintään viisi. Mikäli koira kuulee testissä ensimmäistä kertaa elämässään laukauksen äänen, se saattaa reagoida ensimmäiseen laukaukseen, mutta rauhoittuu, ja kestää seuraavat laukaukset tyynesti hermostumatta.
+++ laukausvarma ++ laukauskokematon + paukku ärtyisä
- laukausaltis - - laukaus arka
Luonnetesti kehitettiin Ruotsin armeijan tarpeisiin vuonna 1947. Sillä testattiin sotakoirien koulutettavuutta. Alunperin testi oli 12-osainen, nykyinen luonnetesti on vain yksi osa alkuperäisestä testistä. Suomeen luonnetesti tuli 1968, rotujärjestöille se esiteltiin 1975.
Luonnetesti otettiin Suomessa käyttöön 1977, jolloin määriteltiin virallinen säännöstö ja viralliset testit. Ensimmäinen luonnetestituomarikurssi oli Suomessa 1979. Ennen vuotta 1995 oikeus osallistua oli vain palveluskoirilla.
Hyväksytty tulos
Roduilla, joilla hyväksytty luonnetestitulos vaaditaan valioarvoon yms., koira saavuttaa hyväksytyn tuloksen kun em. tavalla laskettu lopputulos on vähintään +75 pistettä, ja koira on saanut vähintään arvosanan +1 terävyydestä, hermorakenteesta ja luoksepäästävyydestä, sekä arvosanan + laukauspelottomuudessa. Suomessa 15 rotujärjestöä on jo ottanut tämän em. testin käyttöönsä, jonka hyväksytysti suorittanut koira voi saada Suomen Muotovalion arvon, ja sitä voidaan käyttää jalostukseen.
Suomen Bassetkerho ei ole tehnyt rodulle ihannetulosprofiilia koska kerhon rotuja on kaikkineen testattu harmillisen vähän saadakseen minkäänlaista vertailupohjaa. Tessa oli nyt vasta toinen testattu GBGV. Ehkä lähinnä koiranetistä voi katsoa muutaman muun bassetin, beaglen ja suomenajokoiran tulostilastoja.
Luonnetesti mittaa koiran erilaisia ominaisuuksia, kuten leikkisyyttä ja toimintakykyä. Luonnetesti ei yksinään kerro koko totuutta koirasta, vaan testiin vaikuttaa mm. omistajan oma käytös, tuomarin kokeneisuus, koiran sen hetkinen mieliala, säätila testin aikana (rankkasade) jne. Esimerkiksi jos omistaja jännittää kovasti testiä, koira vaistoaa sen helposti ja voi ylireagoida testiosioihin.
Testissä on osioita, joissa haetaan koiralta reaktiota, kun reaktio tulee, osio on siltä osin ohi. Osion jälkeen koiran tulee palautua, esim. käydä nuuskimassa kelkkaa. Jos koira ei palaudu, testi keskeytetään.
Huolimatta luonnetestin puutteista, se kuitenkin kertoo jotain juuri omasta koirasta verrattuna muihin koiriin, jotka ovat tehneet saman testin. Koirarotujen välillä on suuria eroja ja niin pitääkin olla.
Luonnetestiä arvostelee aina kaksi kokenutta testituomaria, jotka yhdessä päättävät arvostelusta. Arvostelu koostuu pisteistä, sekä suullisesta palautteesta testin lopussa, jossa käydään läpi koiran ominaisuuksia.
I TOIMINTAKYKY, kerroin 15
Toimintakyky on luonteenominaisuus, jonka avulla koira kykenee toimimaan oikealla tavalla ilman ulkoista pakkoa, todellisten vaaratilanteiden tai luuloteltujen vaaravaikutusten keskellä joutumatta pelon valtaan, keskeyttämättä toimintaansa. Tämä ominaisuus on lähinnä rinnastettavissa inhimilliseen käsitteeseen "rohkeus". Testissä tarkkaillaan ennen kaikkea koiran kykyä järjestelmälliseen toimintaan hämmennyttyään tai pelästyttyään. Tämä osio mittaa koiran kykyä tehdä ratkaisuja sille uusissa ja yllättävissä tilanteissa. Toimintakykyä ilmaisee yhtälailla puolustautuminen kuin pakokin, toimintakyvyttömyys ilmenee koiran pyrkiessä joko mitätöimään tilanteen, tai sen muutoin jähmettyessä paikalleen mitään tekemättömäksi. Tätä ominaisuutta mittaa kaksi erikoiskoetta: ensimmäisessä koiran omistaja piiloutuu pimeään huoneeseen, jossa koiran tulisi rohkeasti liikkua ja etsiä omistajansa. Toinen on nk. KELKKAKOE, jossa vedetään esim. kelkalle kyhättyä epämääräistä ihmistä muistuttavaa hahmoa hiljalleen kohti koiraa. Hahmo vedetään lopuksi aivan ohjaajan luo. Koiran tulee pelätä hahmoa ja väistää sitä - varsinainen toimintakyky mitataan kelkan pysähdyttyä: miten nopeasti koira tulee tutkimaan sille pelottavaa "mörköä".
II TERÄVYYS, kerroin 1
Terävyys on koiran taipumus reagoida vihamielisesti odottamattoman ärsykkeen sattuessa. Tämä ominaisuus kertoo miten herkästi koira reagoi aggressiivisesti tuntemattomaan uhkaajaan. Testitilanteessa koira on kytkettynä lyhyestä taluttimesta seinään. Tarkoitus on mitata koiran kykyä puolustaa itseään, ja sitä, miten nopeasti se kykenee uhkan jälkeen palautumaan ennalleen ja antaa ystävälliseksi muuttuneen uhkaajan koskea itseensä. Tämä ominaisuus on synnynnäinen eli sitä ei pysty koiralle opettamaan.
III PUOLUSTUSHALU, kerroin 1
Puolustushalu on perinnöllinen ominaisuus asettua vaaratilanteessa puolustamaan ohjaajaansa ja itseään. Tällä arvosanalla kuvataan koiran synnynnäistä halua puolustaa uhattua laumaansa (=ohjaajaansa). Testitilanteessa tuomari esittää aggressiivista hyökkääjää, joka uhkaa koiraa ja tätä taluttavaa omistajaa. Testissä seurataan, mihin kohtaan koira asettuu hyökkääjään nähden. Vahvan puolustushalun omaava koira seisoo omistajansa edessä. Mitä enemmän sivulle tai taakse koira siirtyy, sen vähemmän koira tahtoo tai pystyy isäntäänsä puolustamaan.
IV TAISTELUHALU, kerroin 10
Taisteluhalu on perinnöllinen taipumus nauttia taistelemisesta itsestään, leukojen ja lihasten käytöstä. Taisteluhalu on koiran synnynnäinen halu leikkimieliseen kamppailuun. Testissä tuomari koettaa saada koiran taistelemaan kanssaan esim. kankaanpalasta. Mikäli koira ei halua taistella tuomarin kanssa, omistaja voi aloittaa taisteluleikin, jota tuomari sitten jatkaa. Vaikka koira ei leikkisi ollenkaan, näkyy taisteluhalu muissakin luonnetestin osasuorituksissa (esim. kelkkakokeessa). Pelkkä leikkiminen ei siis ratkaise annettavaa arvosanaa.
V HERMORAKENNE, kerroin 35
Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä vahva- tai heikkohermoisuutta, joka ilmenee kun koira syystä tai toisesta joutuu voimakkaaseen, vaihtelevaan sisäiseen jännitystilaan. Tämä testin tärkein arvosana kuvaa koiran hermojen kokonaiskestävyyttä ja se näkyy testissä koiralle aiheutettujen paineiden sietokykynä. Tämän osion pistekerroin on testin suurin syystäkin; koiran hermojen vahvuus on sen tärkeimpiä jokapäiväiseen elämään vaikuttavia tekijöitä. Tämä ominaisuus ei ole mitenkään omistajan vaikutettavissa. Syntyään hermoheikkoa koiraa ei voi esimerkiksi pentuajan totuttamisella parantaa. Samoin perimältään hyvähermoinen koira kestää merkittävästi enemmän "kolhuja" elämässään niiden vaikuttamatta sen käyttäytymiseen. Testissä koiran hermoja tarkkaillaan koko ajan. Mikäli näyttää siltä, että koira ei enää pysty hallitsemaan itseään, koiralle aiheutettua painetta vähennetään, jotta koira voisi palautua. Mikäli näin ei tapahdu, testi voidaan keskeyttää. Saavuttaakseen yleisarvosanan +2, koiran tulee olla koko testin ajan rauhallinen ja varma. (Ei sijaistoimintoja, kuten haukottelua, virtsaamista, ruohon syöntiä, murinaa ja haukkumista).
VI TEMPERAMENTTI, kerroin 15
Temperamentti on kyky nopeasti reagoida ja järjestäytyneesti kohdata ympäristöärsykkeitä samoin kuin kyky nopeasti sopeutua muuttuneisiin tilanteisiin. Tämä arvosana kuvaa koiran kykyä havannoida ja osallistua ympäristönsä tapahtumiin, sen vilkkautta. Ohikulkevan koiran takaa lasketaan maahan pyörimään kiviä sisältävä peltitynnyri. Tuomarit tarkkailevat koiran väistöliikkeen nopeutta ja suuntaa, sekä mahdollista halua käydä tynnyrin kimppuun. Tämä osio mittaa myös koiran toimintakykyä, tynnyrin väistäminen on ko. tilanteessa on koiran kannalta järkevää toimintaa. Temperamenttia tarkkaillaan koko testin ajan myös sillä kuinka ”viriili” koira on, kuinka paljon se havainnoi ympäristöään, temperamentin ollessa liian korkealla, häiritsevät kaikki ympäristön tapahtumat sen keskittymistä tilanteisiin.
VII KOVUUS, kerroin 8
Koiran luonteen kovuudella tarkoitetaan sitä, miten koira antaa epämiellyttävän tuntuisten järkytysten vaikuttaa vastaiseen toimintaansa. Koiran kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa epämiellyttäviä tapahtumia. Pehmeä koira ei kerran pelästyttyään enää vapaaehtoisesti palaa uudelleen samaan tilanteeseen, kun kova koira taas unohtaa tapahtuneen heti, eikä "muista" tapahtumapaikkaa mitenkään. Ohjaajan kanssa kulkeva koira pelästytetään esimerkiksi kulman takaa äkkiä sen eteen tempaistun haalarin avulla. Koiraa ei päästetä selvittämään mitä tapahtui, vaan ohjaaja vie sen pois paikalta heti haalarin putoamisen jälkeen. Hetken päästä ohjaaja palaa koiran kanssa tapahtumapaikalle. Tässä testataan koiran ”muistia” ikävien asioiden suhteen: pystyykö koira tulemaan äsken kohtaamaansa ikävään tilanteeseen heti uudelleen vai pitääkö sitä houkutella.
VIII LUOKSEPÄÄSTÄVYYS, kerroin 15
Koiran suhtautuminen vieraaseen henkilöön. Tämä arvosana kuvaa koiran suhtautumista vieraaseen, ystävälliseen ihmiseen. Optimitilanteessa koiran tulisi suhtautua tuttavuutta tekevään ihmiseen ystävällisesti ja avoimesti, kuitenkaan mielistelemättä tätä.
Alkuhaastattelutilanne ja koiran suhtautuminen tätä ystävällisesti lähestyvään tuomariin määrää pääosin tämän arvosanan muodostumisen. Sitä tarkkaillaan ja testataan kuitenkin koko testin suorittamisen ajan.
IX LAUKAUSPELOTTOMUUS ei pistekerrointa
Testataan koiran pelottomuus äkillisiä kovia ääniä kohtaan. Ampuminen tapahtuu 9 mm aseella noin 15 – 20 m päästä koirasta, vähintään kaksi laukausta, enintään viisi. Mikäli koira kuulee testissä ensimmäistä kertaa elämässään laukauksen äänen, se saattaa reagoida ensimmäiseen laukaukseen, mutta rauhoittuu, ja kestää seuraavat laukaukset tyynesti hermostumatta.
+++ laukausvarma ++ laukauskokematon + paukku ärtyisä
- laukausaltis - - laukaus arka
Luonnetesti kehitettiin Ruotsin armeijan tarpeisiin vuonna 1947. Sillä testattiin sotakoirien koulutettavuutta. Alunperin testi oli 12-osainen, nykyinen luonnetesti on vain yksi osa alkuperäisestä testistä. Suomeen luonnetesti tuli 1968, rotujärjestöille se esiteltiin 1975.
Luonnetesti otettiin Suomessa käyttöön 1977, jolloin määriteltiin virallinen säännöstö ja viralliset testit. Ensimmäinen luonnetestituomarikurssi oli Suomessa 1979. Ennen vuotta 1995 oikeus osallistua oli vain palveluskoirilla.
Hyväksytty tulos
Roduilla, joilla hyväksytty luonnetestitulos vaaditaan valioarvoon yms., koira saavuttaa hyväksytyn tuloksen kun em. tavalla laskettu lopputulos on vähintään +75 pistettä, ja koira on saanut vähintään arvosanan +1 terävyydestä, hermorakenteesta ja luoksepäästävyydestä, sekä arvosanan + laukauspelottomuudessa. Suomessa 15 rotujärjestöä on jo ottanut tämän em. testin käyttöönsä, jonka hyväksytysti suorittanut koira voi saada Suomen Muotovalion arvon, ja sitä voidaan käyttää jalostukseen.
Suomen Bassetkerho ei ole tehnyt rodulle ihannetulosprofiilia koska kerhon rotuja on kaikkineen testattu harmillisen vähän saadakseen minkäänlaista vertailupohjaa. Tessa oli nyt vasta toinen testattu GBGV. Ehkä lähinnä koiranetistä voi katsoa muutaman muun bassetin, beaglen ja suomenajokoiran tulostilastoja.